12. toukokuuta 2020


Villiinny villivihanneksista




Vaikka räntäsade ilahdutti meitä juuri niin siitä huolimatta villivihannes-aika alkaa olla jo hyvässä vauhdissa. Vuohenputket, nokkoset, ketunleivät, voikukat, mesiangervot ja poimulehdet löytävät tiensä innokkaan hortoilijan koriin. Luonnosta voi kerätä villivihanneksia täysin ilmaiseksi varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Villivihannekset ovat luonnon omaa ravintopitoista ja ekologista lähiruokaa. Metsissä hortoilu on hyvää liikuntaa ja sen lisäksi se myös virkistää mieltä.  Hortoilu tuo mielekästä vastapainoa teknologiakeskeiselle arkielämälle.

Samoin kuin sienestys, hortoilu on parasta tehdä kuivalla säällä. Tärkeä on tunnistaa kasvit. Jos et tunne kasvia, sitä ei tietenkään kannata syödä. Kasvit kannattaa kerätä omiin rasioihinsa tai pusseihinsa. Toki villivihannekset tulee kerätä puhtailta paikoilta, ei siis aivan teiden vierestä tai koiranulkoilutusreiteiltä. Kotona tuoreet villivihannekset kannattaa huuhtoa vedellä ja käyttää mahdollisimman nopeasti tai vaikka säilöä kuivaamalla tai pakastamalla.

Villivihanneksia voi käyttää lukemattomilla tavoilla. Niitä voidaan laittaa keittoihin, piiraisiin, kastikkeisiin, salaatteihin, pihveihin, patoihin, muhennoksiin, salsoihin jne. Eli hortaa voi käyttää kaikissa ruoissa tuomaan lisää makua ja ravinto-arvoa. Aluksi kannattaa tietysti syödä villivihanneksia hillitysti, jotta elimistö ei pelästy suuresta määrästä tuoreruokaa. Hortaa käyttävän suoli toimii reippaammin, turvotus kaikkoaa, olo tuntuu virkeämmältä ja muistikin toimii paremmin.  Villivihanneksissa on jopa kymmenen kertaa enemmän ravintoaineita kuin viljellyissä kasviksissa. Suomalaiset villivihannekset ovatkin ainutlaatuisen ravinteikkaita kevään ja kesän pitkien valoisien öiden ja monin paikoin puhtaan maaperän takia.

Itse innostuin hortoilusta jo useita vuosia sitten, kun kävin villivihannes-pioneerien: Raija ja Jouko Kivimetsän hortoilu-kurssilla. Lisäksi sain oppia Leena Almgrénilta, joka toimi meillä Työväenopistolla pitkään opettajana ja veti vuosien varrella lukuisia Villivihannes-kursseja. Lemppari-hortaruokani, joita teen joka kevät ja kesä, ovat: Vuohenputkipiiras, Nokkosmuhennos paistetun tai savustetun kalan kanssa ja Horta-salaatti maitohorsmasta. Nyt kannattaa hyödyntää luonnon ihanat antimet ja saada samalla mieli ja keho virkistymään.

Helppo Vuohenputkipiiras

Pohja:
2 dl                kaurahiutaleita
1 dl                hiivaleipä- tai vehnäjauhoja
1 tl                 leivinjauhoa
ripaus            suolaa
1 dl                maitoa tai karamaitoa
1 dl                oliivi- tai rypsiöljyä

Täyte
2 dl                kermaa tai kaurakermaa
1                    muna
2 dl                juustoraastetta
4 dl                tuoretta vuohenputkea hienonnettuna
½ dl               tuoretta basilikaa hienonnettuna
2-3                 valkosipulinkynttä hienonnettuna
ripaus            suolaa ja mustapippuria

1.      Sekoita pohjan kuivat aineet yhteen ja lisää sitten öljy ja maito. Sekoita hyvin.
2.      Taputtele taikina jauhotetuin käsin voideltuun pyöreään piirasvuokaan (halk. noin 27) ja pistele pohja haarukalla. Esikypsennä noin 10 minuuttia 175 asteisessa uunissa.
3.      Pohjan kypsyessä sekoita yhteen pohjan ainekset: ensin kerma ja muna, sitten villivihannekset ja mausteet. Sekoita hyvin. Levitä sitten täytteen aineet esipaistetutun pohjan päälle.
4.      Kypsennä 175 asteisessa uunissa noin 20-25 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt ja hieman ruskistunut.


Sekahortasalaatti

nuoria poimulehtiä
nuoria piharatamonlehtiä
ketunleipää
nuoria maitohorsman lehtiä
muita haluamiasi villivihanneksia

Kastike:
½ dl               oliiviöljyä
2 rkl               sitruunamehua
1 rkl               juoksevaa hunajaa
ripaus            suolaa ja mustapippuria

1.      Pese villivihannekset ja kuivaa paperilla tai salaattilingossa. Revi tai leikkaa pienemmäksi ja laita salaattikulhoon.
2.      Sekoita kastikkeen aineet yhteen, tarkista maku ja valuta salaatille.


Perinteinen nokkosmuhennos

1 l                 nuorta nokkosta
2 rkl              voita
3 rkl              vehnäjauhoja
4 dl               kevytmaitoa
3/4 tl             suolaa
1/4 tl             valkopippuria
1/4 tl             jauhettua muskottipähkinää


1.      Esikäsittele nokkoset. Huuhdo lehdet siivilässä ja valuta hyvin. Ryöppää ne eli keitä kiehuvassa vedessä 2 minuuttia. Valuta ja hienonna lehdet.
2.      Sulata rasva pinnoitetulla pannulla. Sekoita joukkoon jauhot. Kiehauta hyvin sekoittaen. Kaada joukkoon maito parissa erässä koko ajan sekoittaen. Kuumenna kiehuvaksi.
3.      Lisää nokkoset, suola, pippuri ja muskotti. Hauduta nokkosmuhennosta 5 minuuttia. Tarkista maku.
4.      Tarjoa vaikka paistetun tai savustetun kalan kanssa.

Horta-salsa

5                    tomaattia
1 pieni           sipuli
1-2                 valkosipulinkynttä
1 dl                tuoretta vuohenputkea, ketunleipää ja maitohorsman lehtiä
2 rkl               oliiviöljyä
2 rkl               limemehua
                      suolaa ja mustapippuria maun mukaan

1.      Kuutioi tomaatit ja hienonna sipuli ja laita kulhoon.  Voit huuhdella sipulia kitkeryyden poistamiseksi. Sekoita muut aineet joukkoon ja tarkista maku. Lisää halutessasi mausteita. Salsa toimii hyvin grillatun lihan kera.


Hyviä Hortoilu- ja Herkuttelu-hetkiä kevääseen!
toivoo Tiina Lehtonen



28. huhtikuuta 2020

Perunasalaatteja maailman laidoilta



Perunasalaatti kuuluu olennaisena osana vappuun. Perunasalaattia tehtiin aina lapsuudenkodissani ja se kuului sekä uuteen vuoteen että vappuun, joskus myös juhannukseenkin uusien perunoiden muodossa. Perunat keitettiin usein jo edellisenä päivänä, jolloin ne olivat helppo kuoria. Perunasalaattia tehtiin aina iso sammiollinen ja kaikki meni yleensä parempiin suihin. Hyvin perunasalaatti maistui vielä seuraavanakin päivänä, jos sitä sattui jäämään yli. Ja miksei perunasalaatti olisikin aivan mainio ruoka; onhan peruna kotimainen, huokea, terveellinen, maukas ja ilmastoystävällinen raaka-aine. Perinteiseen suomalaiseen perunasalaattiin kuuluvat tietenkin hyvät keitetyt kiinteät perunat, sipuli, majoneesi, kermaviili tai ranskankerma ja mausteina pippuri ja suola. Eikä siihen paljon muuta sitten tarvitakaan.


Perunasalaattiin kannattaa valita kiinteämaltoinen lajike, jonka tärkkelyspitoisuus on pieni ja näin ollen se pysyy hyvin ehjänä keitettäessä. Kiinteämaltoiset lajikkeet ovat kaupoissa merkitty yleensä vihreällä värikoodilla. Tärkkelyspitoisuus näissä perunoissa on 13 – 15%. ja ne soveltuvat parhaiten salaatteihin, rosolliin, paistettaviksi, gratiineihin tai röstiperunoiksi. Esimerkiksi Nicola ja Siikli ovat tuttuja kiinteämaltoisia perunalajikkeita.


Perunat tulisi säilyttää niin kaupassa kuin kotonakin mahdollisimman pimeässä, valolta suojattuina 6 - 8 asteen lämpötilassa. Käytännössä kotiin kannattaa hankkia noin viikon tarve perunoita, ellei omista hyvää kellaria, ja säilyttää perunat jää- tai viileäkaapin vihanneslokerossa mieluiten paperipussissa tai rei'itetyssä muovipussissa.


Perunalla on hyvin värikäs historia. Perunahan ei ole vaan suomalaisten herkku, vaikka se usein suomalaisuuteen liitetäänkin. Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta Andien rinteiltä, jossa sitä on viljelty jo tuhansia vuosia. Nykyään Andien lajikkeita tunnetaan jopa 400. Eri korkeuksille ja eri ruokalajeille on eri lajikkeensa. Suomalaiset oppivat tuntemaan perunan varsinaisena ravintokasvina vasta 1800-luvulla. Aluksi perunaa kohtaan oltiin hyvin epäileväisiä. Ei tiedetty onko se kasvi vai jonkinlainen tryffelisieni. Perunasta ei osattu syödä maanalaisia mukuloita vaan siitä käytettiin virheellisesti maanpäällisiä kasveja. Perunan epäiltiin olevan yhteydessä Paholaiseen, eihän sitä mainittu edes Raamatussa ja se muistutti ulkonäöltään myrkkykoisoa. Eräät lääkärit väittivät sen aiheuttavan spitaalia ja kuppaa. Perunasta haluttiin päästä kokonaan eroon ja perunaviljelmiä sytytettiin myös tuleen. Katariina Suuri antoi lopullisen mahtikäskyn syödä perunaa.


Tässä kolme Perunasalaattia maailman eri kolkilta sekä Rakuunamarinoitua lohta. Toivottavasti joku näistä pääsee sinun vappupöytääsi. Oma all times favourite on espanjalainen perunasalaatti. Se on mukana lähes joka bileissä! Joka kerta teen sitä aina vähän isomman satsin, koska tuntuu että sitä ei ole koskaan liikaa.



Saksalainen perunasalaatti 

Tämä ohje on enemmän pohjoissaksalainen. Etelä-Saksassa perunasalaatti on usein aika kosteaa, lähes muusimaista. Se ei muistuta meillä tyypillistä kermaviili- tai majoneesikastikkeeseen tehtyä perunasalaattia.


500 g kiinteää perunaa
1 sipuli
100 g pekonia käristettynä

Kastike:
200 g ranskankermaa
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl balsamicoa
1 rkl Dijon-sinappia
2 rkl sitruunamehua
1 dl lehtipersiljaa
mustapippuria myllystä maun mukaan
yrttisuolaa maun mukaan ja sokeria maun mukaan


Koristeeksi
tuoretta persiljaa ja ruohosipulia silputtuna


1. Aloita keittämällä perunat suolatussa vedessä ja käristä hienonnettu pekoni pannulla rapeaksi.
2. Anna perunoiden jäähtyä tai jäähdytä ne.
3. Hienonna sipuli, huuhtele sitä kylmällä vedellä, jotta kitkeryys vähenee.
4. Sekoita kastikkeen ainekset yhteen. Tarkista maku.
5. Viipaloi perunat.
6. Sekoita perunat, sipulisilppu, pekoni ja kastike kulhossa varovasti käännellen.
7. Anna maustua jääkaapissa ennen tarjoilua.
8. Koristele perunasalaatti ennen tarjoilua tuoreilla yrteillä.



Japanilainen perunasalaatti 

Japanilainen perunasalaatti on usein bento- eli eväsrasian osana. Salaatin kanssa tarjoillaan yleensä pieni, sievä lihapulla. Salaatin voi tarjota joko haaleana tai kylmänä. Se on hyvä lisäke makkaralle tai pihville.


5 keskikokoista Rosamunda-perunaa
½ kurkku
1 porkkana
3 pientä salottisipulia
2 kananmunaa
suolaa, valkopippuria
noin desi majoneesia (mielellään japanilaista)
1-2 tl wasabitahnaa


1. Kuori ja kuutioi perunat. Keitä 15 minuuttia, ja höyrytä kuiviksi. Muusaa sitten perunat karkeaksi muusiksi, sekaan saa jäädä sattumia. Mausta suolalla ja valkopippurilla.
2. Perunoiden kiehuessa halkaise kurkunpuolikas ja kaavi siemenet pois lusikalla. Silppua ohuiksi puolikuiksi. Silppua myös sipulit ja sekoita ne kurkkujen kanssa. Ripottele hieman suolaa päälle, ja anna maustua 15 minuuttia. Huuhtele sitten suola pois ja kuivaa talouspaperilla.
3. Kuori porkkana, ja leikkaa sekin ohuiksi viipaleiksi. Ryöppää kevyesti 2-3 minuuttia. Kuivaa porkkanatkin. Keitä myös kananmunat kovaksi noin 8-10 minuuttia ja hienonna.
4. Sekoita lopuksi kaikki ainekset keskenään, lisää majoneesia ja halutessasi wasabia. Tarkista maku, lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa.



Espanjalainen perunasalaatti 

Espanjalainen versio perunasalaatista on yksi suosituimpia ja yleisempiä tapaksia. Suora käännös tälle ruokalajille on venäläinen salaatti, joka saa alkuperänsä luultavasti majoneesin runsaasta käytöstä.


4 suurehkoa kiinteämaltoista perunaa
2 keskikokoista porkkanaa
1 tlk tonnikalaa öljyssä
1 maustekurkku
3-4 valkosipulinkynttä
1 dl vihreitä oliiveja pilkottuna
3-4 munaa keitettynä
1 1/2 dl valmista majoneesia
1 prk ranskankermaa
1 dl hienonnettua tuoretta lehtipersiljaa

Koristeluun: kirsikkatomaatteja, oliiveja, paprikaa, kananmunaa, persiljaa

1. Pese perunat ja porkkanat ja keitä ne kuorineen kypsiksi. Älä ylikypsennä, jotta perunat eivät hajoa salaatissa. Keitä myös kananmunat.
2. Kuori jäähtyneet perunat ja porkkanat ja paloittele ne pieniksi kuutioiksi.
3. Valuta tonnikala. Hienonna kaikki ainekset; maustekurkku, valkosipulit, oliivit, muna ja persilja hyvin hienoksi. Jätä yksi kananmuna koristeluun.
4. Yhdistä salaatin ainekset. Testaa maku. Mausta tarvittaessa vielä suolalla ja pippurilla.
5. Muotoile salaatti pyöreälakiseksi keoksi. Koristele. Anna vetäytyä jääkaapissa ennen tarjoilua.



Rakuuna-soijamarinoitua lohta kurkun ja smetanan kera 


300 g lohifileetä
suolaa ja mustapippuria
2 valkosipulinkynttä
½ dl rakuunanlehtiä
½ dl soijakastiketta
½ sitruunan mehu


Tarjoiluun: smetanaa, 1 dl kuorittua kuutioitua kurkkua, ½ punasipulia hienonnettuna


Leikkaa lohifilee ohuiksi viipaleiksi ja asettele vadille. Ripottele pinnalle vähän suolaa ja mustapippuria. Leikkaa valkosipuli ohuenohuiksi viipaleiksi. Levitä valkosipuli ja rakuunanlehdet lohiviipaleille. Kaada päälle soijakastiketta ja sitruunanmehua. Anna lohen marinoitua huoneenlämmössä puolisen tuntia.


Tarjoilu: Levitä marinoituneet lohiviipaleet uudelle, puhtaalle vadille. Tiputtele smetana pinnalle nokareina, ripottele kurkkukuutioita ja punasipulisilppua päälle. Koristele rakuunanlehdillä.


Hauskaa ja maukasta vappua kaikille!

terveisin Tiina Lehtone

23. huhtikuuta 2020

Syökää perunaa!



Olen viime viikkoina törmännyt useaan kertaan mediassa siihen, että viimevuotista perunaa uhkaa jäädä nyt varastoihin runsaasti. Koska suurtalouskeittiöiden tilausmäärät ovat romahtaneet, olisi nyt meillä kuluttajilla vastuu tyhjentää kauppojen perunalaarit, ettei perunoita jouduta käyttämään rehuna tai heittämään pois. Perunabuumista ei ole kuitenkaan ollut tietoakaan, vaikka olenkin somessa nähnyt monia ilahduttavia perunan puolesta puhuvia kampanjoita ja postauksia. Sen sijaan on uutisoitu esimerkiksi Myllyn Parhaan tehtaasta, joka pyörii täyttä häkää vuorokauden ympäri tuottaen suomalaisten ruokapöytiin tuhansia kiloja makaronia ja rakettispagettia.

Turha tässä on kuitenkaan ruveta moralisoimaan ketään. Itsekin huomaan, kuinka omassa arjessa tulee hyvin usein tartuttua juuri siihen pastapussiin perunan sijaan. Omassa lapsuudenkodissani kyllä syötiin perunaa aika paljonkin; peruna syötiin muussina, jauheliha- tai nakkikeitossa, keitettyinä perunoina, kiusauksina… Suosikkiruokani lapsena taisi olla paistinperunat. Ylijääneet keitetyt perunat paistettiin runsaassa rasvassa sipulin kanssa, lisättiin joukkoon kananmunaa ja mausteita. Ai että tämä oli herkkua, ja runsaasti ketsuppia tietenkin päälle!

Itse olen lähiaikoina yrittänyt lisätä perunan käyttämistä, sen syömistä puoltaa niin moni asia. Oman työkokemukseni perusteella vaikuttaa siltä, että vanhempi väestö käyttää hyvinkin runsaasti perunaa ja valmistaa siitä paljon erilaisia ruokia. Sen sijaan nuoret eivät oikein ole perunaa löytäneet, ja turvautuvat helposti makaroniin tai nuudeliin. Itse olen kuitenkin siinä onnellisessa asemassa, että voin omalla pienellä panoksellani kotitalousopetuksessa koittaa vaikuttaa myös nuorten perunan käyttöön, ainakin siinä määrin kuin heille opetan ja oppi löytää perille 😊

Seuraavaksi viisi syytä syödä kotimaista perunaa:

1)      Ympäristöystävällisyys. Peruna on ekologista, kotimaista ruokaa. Perunaa on mahdollista ostaa myös hyvin lähellä tuotettuna, joten peruna on todellista lähiruokaa. Perunan kasvattamiseen tarvitaan huomattavasti vähemmän vettä kuin esimerkiksi riisin. Lisäksi perunan jalostusaste on matala verrattuna pastaan.

2)      Terveellisyys. Peruna on todella terveellistä purtavaa. Verrattuna pastaan keitetyssä perunassa on huomattavasti vähemmän energiaa (64 kcal/ 100 g, pasta n. 100 kcal/100 g). Peruna sisältää myös luonnostaan C-vitamiinia, kaliumia ja B6-vitamiinia (lähde: fineli.fi) Peruna sisältää myös resistenttiä tärkkelystä, jonka ansiosta verensokeripitoisuus nousee maltillisesti. Muista keittää peruna kuorineen, jolloin vitamiinit säilyvät parhaiten!

3)      Monipuolisuus. Peruna on uskomattoman monipuolinen ruuanvalmistuksessa! Miedon makunsa ansiosta se sopii hyvin monenlaisiin ruokiin ja kestää hyvin myös runsasta maustamista. Peruna loistaa niin kotimaisissa perinneruuissamme kuin myös aasialaisissa curryissa. Perunalla onkin vankka asema suomalaisessa ruoka- tapakulttuurissa; kuka voisi kuvitella juhannusta ilman uusia perunoita, joulua ilman perunalaatikkoa tai uutta vuotta ilman perunasalaattia?

Peruna sopii ruuanvalmistuksen lisäksi hyvin myös leivontaan: ihanat perunarieskat syntyvät supernopeasti muusinjämistä. Perunaa voi piilottaa myös muihin leipä- sekä piirakkataikinoihin, käyttää pasteijoiden täytteissä tai mehevöittämässä makeita muffinssi- sekä kakkutaikinoita. Vain mielikuvitus on rajana.



4)      Maku
Pehmeän ja miedon makunsa ansiosta peruna sopii suuhunpantavaksi vauvasta vaariin.  Perunoissakin on kuitenkin selkeitä maku- sekä rakenne-eroja, puhumattakaan jännittävän värisistä lajikkeista, joilla saa vaihtelua ruokien ulkonäköön. Oman suosikkiperunansa löytää vain maistelemalla.

5)      Edullisuus.
Perunat ovat todella edullista ja hyvin säilyvää syötävää ympäri vuoden!


Omaa sydäntäni lähellä on hävikkiruuan välttäminen, ja ylijääneet keitetyt tai muussatut perunat ovatkin mielestäni mitä parasta materiaalia jatkojalostusta varten. Löydätkin  työväenopiston facebookista tekemäni videon mäiskypotuista, joka on mielestäni hauska tapa käyttää ylijääneet perunat. Videon voit käydä katsomassa myös opiston youtubesta:

https://www.youtube.com/watch?v=EwFlNnNX71o

 Tässä vielä resepti:



Mäiskypotut

kuorineen keitettyjä perunoita
öljyä
suolaa
pippuria
kuivattuja yrttejä, esim. timjami tai rosmariini
voimakasta juustoa raastettuna (tai käytä jääkaapin juustonkannikan jämät)

Liiskaa keitetyt perunat esimerkiksi mukin pohjalla tai perunasurvimella liiskaksi. Idea on, että peruna pysyy kasassa kuoren ansiosta, mutta rakenne menee rikki. Sivele pinnalle reilusti öljyä, mausta suolalla, pippurilla, yrteillä ja juustoraasteella. Paista 250 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes peruna on ihanan paahtunut.  Tarjoa lisäkkeenä tai napostele sellaisenaan. Mäiskypottujen kanssa sopivat myös hyvin kylmät kastikkeet.



Kertokaa ihmeessä teidän parhaat perunareseptit sekä tapanne jatkojalostaa ylijääneitä perunoita 😊


Keväisin terveisin Anni

21. huhtikuuta 2020

Vappumenu New Orleansilaisittain






Keittiön antimet ovat kehittyneet alueen värikkään historian mukana. New Orleans on ajan saatossa ehtinyt olla useammankin lipun alla. Muun muassa ranskalaiset, espanjalaiset sekä amerikkalaiset toivat väkensä mukana myös tapansa ja ruokakulttuurinsa.Vallan vaihtuessa isännät lähtivät, mutta keittäjät jäivät. Keittäjät olivat usein afrikkalaista syntyperää ja he olivat ammatillisesti erittäin arvostettuja. He pestautuivat uusien isäntien palvelukseen ja omaksuivat uuden ruokakulttuurin. Nämä keittäjät oppivat, sovelsivat ja muuntelivat sekä loivat tietämättään ja ehkä vahingossakin jotain uutta. Näin syntyi vähitellen maailmankuulu kreolikeittiö: ranskalaisella pohjalla lisävaikutteita ja makuja Espanjasta, Italiasta, Afrikasta ja paikallisilta intiaaneilta.

Raaka-aineet
Ruokien perusainesosia kutsutaan leikillisesti kirkollisilla nimillä. ”Pyhä kolminaisuus” eli sipuli, selleri ja paprika. Paavi eli valkosipuli. Näitä käytetään kastikkeiden, patojen ja keittojen pohjana. Lisäksi tomaatti ja maissi ja kaalit ovat erityisen suosittuja. Eläinkunnan tuotteista kaikki merenelävät ovat suosittuja. Lihoista possu, siipikarja ja kaniini ovat paljon käytössä, mutta myös hieman eksoottisemmat eläimet kuten alligaattori ja kilpikonna, nykyään useimmiten tarhattuina, päätyvät pataan.

Mausteiden käyttö
Välimeren yrtit: basilika, oregano, timjami, persilja, ruohosipuli
Makuja Aasiasta, Afrikasta ja intiaaneilta: inkivääri, kaneli, muskotti, kurkuma, korianteri, chilit, sarviapila


Cajun-mimosa
1 l                    appelsiinimehua
1 l                    kuivaa kuohuviiniä/siideriä
4                      jalapeñoa tai muuta keskivahvaa chiliä

Viipaloi jalapeñot ja sekoita ne mehuun. Anna maustua vähintään pari tuntia. Siivilöi ja lisää juuri ennen tarjoilua kuohuviini tai siideri. Mahtava makuelämys joka kutittelee kivasti kurkussa.

Tomaatti-vuohenjuustotahna
50 g                 yrttimarinoituja kuivattuja tomaatteja
¼  tl                 cayennepippuria
hyppysellinen  sokeria
3                      kevätsipulia
150 g               pehmeää vuohenjuustoa

Leikkaa tomaatit ja sipuli veitsellä silpuksi, murenna juusto ja lisää siihen tomaatti-sipuliseos. Anna maustua kylmässä aina tarjoiluhetkeen. Tarjoa paahtoleipien kanssa.

Ravut remoulade-kastikkeessa
1 kg                 kokonaisia rapuja
1 annos            majoneesia
3 rkl                 pilkottua maustekurkkua
1 tl                   sinappia
reilusti              raastettua piparjuurta
2                      vs-kynttä
maun mukaan chilikastiketta

Perkaa ravut ja sekoita ne kastikeainesten kera. Anna maustua tunnin ajan.Tarjoile hyvän leivän kera.


Ravut ovat erityisen suosittua purtavaa Mississippin suistossa. Käydessäni  New Orleansissa 2000-luvun alussa, muistelen että kohtalaisen iso kulhollinen keitettyjä rapuja maksoi 6 dollaria. Suomessa saman saa maksaa yhdestä saksiniekasta!




Paistettua kalaa ja pekaanipähkinävoita
500 g               perattua vaaleaa kalaa kuten haukea
1 tl                   suolaa
½ tl kutakin:    paprika, sipulijauhe, vs-jauhe, cayenne, mp, vp, oregano, timjami, sinappijauhe
hieman             vehnäjauhoja
öljyä paistamiseen

3 rkl                 voita
3 rkl                 paahdettuja pilkottuja pekaanipähkinöitä
1                      hienonnettu salottisipuli
1                      murskattu vs-kynsi
tilkka               sitruunamehua
vähän               tabascoa tms.

Pehmitä voi ja sekoita siihen muut aineet sähkövatkaimella vaahdottaen. Kääntele paloitellut kalat maustetuissa vehnäjauhoissa ja paista ne öljyssä kauniin ruskeaksi. Levitä maustevoi kuumille kalapaloille. Tarjoa vaikka perunasalaatin kera.

Bananas Foster
50 g               voita
½ dl               ruskeaa sokeria
½ tl                kanelia
½ dl               banaanilikööriä
  4                  banaania lohkoina
½ dl               tummaa rommia

Laita voi, sokeri ja kaneli pannulle sulamaan. Kun voi on sulanut, sekoita ainekset ja lisää pannulle banaanit ja likööri. Hauduta muutama minuutti, lisää rommi. Liekitä. Tarjoa vaniljajäätelön kera.


Terveyttä ja virkeyttä!
Jouko