Vappu alkaa C:llä

Vappu on kevään juhla, johon hyvä ruoka ja juoma kuuluvat aivan olennaisesti. Itselläni on kaksi herkkua, jotka ovat kuuluneet minun vappuihini jo vuosien ajan. Ne eivät ole kuitenkaan nakit ja perunasalaatti. Annan vinkin, ne molemmat alkavat C:llä. Joko arvaat? Minun lempparivappuherkkuni ovat ceviche eli sitrusmarinoitu kala ja churrot eli espanjalaiset munkkitangot. Ilman näitä ei ole vappua.

Ceviche on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva limetillä tai sitruunalla raakakypsytettävä kalaruoka ja sen raaka-aineeksi sopivat esimerkiksi kuha, lohi tai tonnikala. Cevichen annetaan marinoitua sitrushedelmien happamessa mehussa. Sitrushedelmien sitruunahappo denaturoi kalan proteiinit ja luonnollisesti mehu maustaa raaka-aineen samanaikaisesti. Perinteistä cevicheä marinoidaan monen tunnin ajan, mutta nykyaikaista cevicheä valmistettaessa marinointiaika on lyhyempi. Heti kun kalan väri on muuttunut kauttaaltaan läpikuultavasta läpikuultamattomaksi, on ceviche valmis tarjoiltavaksi.

Churro taas on uppopaistettu pitkä leivonnainen, joka on levinnyt Espanjasta Ranskaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Churrojen sanotaan olevan alkujaan paimenten kehittämä leivonnainen, joka on voitu valmistaa ilman uunia. Churron valmistukseen käytetään vettä, jauhoja, rasvaa, ripaus suolaa, kananmunia ja joskus mausteena hiven sitruunaa. Espanjassa Churrot syödään yleensä aamiaisena paksun kaakaon kanssa tai vain sellaisenaan sokerissa pyöritettyinä. Churro on poikkileikkauksesta katsoen yleensä kuusikulmainen, mikä johtuu taikinan pursottamisesta tähden muotoisen erikoispursottimen läpi. Churro kuuluu etenkin Madridin ruokakulttuuriin, joten kaupungissa on tiheästi churroihin erikoistuneita churreríoita. Churroja syödään aamiaiseksi, välipalaksi tai jälkiruoaksi.

Cevicheä ja churroja on helppo tehdä itsekin. Minun rakkaimmassa ceviche-ohjeessani on mukana myös mangoa tuomaan makeutta ja väriä, vaikka perinteiseen cevicheen se ei kuulukaan. Voin luvata, että tämä ceviche vie kielen mennessän. Tarjoan sen yleensä vanhoista kampasimpukankuorista, jotka toimivat juhlallisina annosvateina. Churrotaikinani taas muistuttaa tuulihattutaikinaa ja churrot tarjoan vähän tulisen wasabilla maustetun suklaakastikkeen kera. Ai että on muuten hyvää.

Lohi-mangoceviche

300 g             lohta fileenä, ilman nahkaa ja ruotoja                                                
3                    limetin mehu
1 pieni           punasipuli hienonnettuna
1/2 ruukkua   korianteria
1/2                 kypsää mangoa
2 tl                 oliiviöljyä
1 tl                 suolaa
ripaus            sokeria
1-2 rkl           makeaa chilikastiketta
Tarjoiluun:    maissilastuja ja chilisuikaleita
 

1. Leikkaa lohi pienenpieniksi kuutioiksi. Ripottele vähän suolaa päälle.
2. Purista limeistä mehu ja kaada se lohikuutioiden päälle. Sekoita
3. Hienonna sipuli ja huuhtele se lävikössä juoksevan veden alla.
4. Hienonna myös korianteri ja kuutioi mango pienenpieniksi kuutioiksi.
5. Sekoita kaikki ainekset lohikuutioiden sekaan.
6. Anna maustua kylmässä tarjoiluun asti. Tarkista maku ennen tarjoilua ja lisää tarvittaessa suolaa.
7. Tarjoa maissilastujen ja chilisuikaleiden kera.

Churrot

2 ½ dl            vettä                                                        
100 g             voita
¼ tl               suolaa
2 ½ dl            vehnäjauhoja
2                    kananmunaa
2 tl                sitruunankuorta raastettuna

Paistamiseen: 1 l rypsiöljyä
Pinnalle: 1 dl sokeria ja halutessassa ripaus kanelia

1. Mittaa kattilaan vesi, rasva ja suola. Kiehauta seos ja nosta liedeltä. Sekoita joukkoon jauhot ja jatka sekoittamista voimakkaasti, kunnes taikinasta tulee kiinteä taikinapallo. Sekoita toisessa kulhossa munien rakenne rikki ja lisää seos hieman jäähtyneen, lämpimän taikinan joukkoon sähkövatkaimella vatkaten. Lisää myös halutessa sitruunankuoriraaste. Laita taikina pursotinpussiin.
2. Kuumenna öljy kattilassa tai wokkipannussa 170-180 asteeseen. Pursota taikinasta tyllan läpi peukalon paksuisia noin 10 cm:n mittaisia tankoja varovasti öljyyn. Katkaise taikinatangot esimerkiksi saksien avulla. Paista kerrallaan noin 3-5 munkkitankoa, noin minuutti/puoli.
3. Nosta churrot reikäkauhalla talouspaperin päälle hetkeksi valumaan ja lisää seuraava annos churroja paistumaan. Kääntele churrot lämpiminä sokeri-kaneliseoksessa. Voit jättää halutessasi churrot myös sokeroimatta ja dipata ne suklaakastikkeeseen.

Suklaa-wasabikastike

1 ½ dl            kevytkermaa
100 g             tummaa leivontasuklaata 70 %
100 g             valkoista leivontasuklaata
                      wasabitahnaa maun mukaan
 
1.     Kuumenna kerma kiehumispisteeseen pinnoitetussa kattilassa.
2.     Nosta kattila liedeltä ja lisää suklaa paloina. Anna sulaa pari minuuttia ja sekoita tasaiseksi kastikkeeksi. Mausta wasabitahnalla.

Hauskaa vappua ja iloisia herkutteluhetkiä!

Tiina Lehtonen

Elämäneliksiiriä takapihalta

Olen monena keväänä suunnitellut mahlan juoksuttamista koivusta, mutta aina se on jäänyt. Tänään koleana ja sateisena huhtikuun sunnuntaina se inspiraatio iski. Kevätväsymys saa poistua! Puhdas pullo, pilli, porakone ja avot. Tässä suunnitelma ja eikun ulos. Mahlaa voi kerätä vain alkukeväästä lumen sulamisesta lehtien puhkeamiseen eli noin kuukauden ajan. Mahla on nestettä, joka kuljettaa ravinteita lehtipuissa, kuten koivussa, tammessa ja vaahterassa. Kun koivut alkavat käyttää vesivarastojaan lehtien kasvattamiseen, mahlaa ei enää voi kerätä. Joten nyt se on tehtävä, ettei taas mene vuosi seuraavaan mahla-mahdollisuuteen.

Koivunmahlasta on tullut trendikäs vientituote ja sen uskotaan lisäävän vastustuskykyä, auttavan nivel- ja reumavaivoissa ja se toimii kuulemma myös urheilijan palautusjuomana. Mahlaa on perinteisesti nautittu kevätväsymyksen estämiseksi. Tieteellistä näyttöä koivunmahlan terveydellisistä vaikutuksista ei ole, mutta ennen vanhaan sitä käytettiin kansanlääkinnässä moneen vaivaan. Vanhaan aikaan koivunmahla auttoi ihmisiä ja karjaa selviämään rankan talven jäljiltä. Mahla on enimmäkseen vettä. Loppuosa (1–2 %) on hedelmä- ja rypälesokeria sekä erilaisia hedelmähappoja ja hivenaineita, kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja mangaania. Tuore mahla on kirkasta, hajutonta ja vähäkalorista makeaa nestettä. Tavallisin tapa on juoda sellaisenaan raikkaana juomana, mutta sitä voidaan käyttää myös leivonnassa, ruoanlaitossa tai juomien vaikkapa siman tai smoothien raaka-aineena.

Mahlankeruu tapahtuu niin, että valitaan kookas hyväkuntoinen koivu. Maanomistajan lupa tarvitaan, jos koivu ei löydy omasta pihasta. Koivun kasvuun mahlan valutus ei vaikuta. Koivuun porataan porakoneella noin 3-4 cm syvä reikä, laitetaan reikään muovipilli ja pilli puhtaaseen pulloon. Pullon voi sitoa puuhun. Mahla alkaa tippua pulloon. Sillä aikaa, kun mahla tippuu, voit veistää vähän reikää isommasta oksasta puutapin, joka toimii tulppana. Jos tulppaa ei laita, koivu jatkaa mahlan valuttamista. Tappi toimii ikään kuin laastarina. Yhdestä koivusta mahlaa voi tulla saman päivän aikana monta litraakin ja samasta reiästä voi mahlaa valuttaa koko kauden ajan. Seuraavana vuonna samaa koivua voi käyttää mahlan valuttamiseen, mutta silloin koivuun kannattaa porata uusi reikä.

Omiksi varoiksi mahlaa kannattaa valuttaa kerralla kuitenkin vain sen verran kuin tuoreeltaan tulee käytettyä. Tunnissa sainkin valutettua mahlaa jo ison pullollisen. Mahla tulee käyttää parissa päivässä tai sitten se tulee pakastaa. Mahla voi olla kaunis ja terveellinen lahja vaikka ystävälle tai naapurille. Minun mahlastani osa menikin jo hyvälle naapurille. Kaupasta ostettu mahla maksaa helposti noin 10-15 euroa litralta, joten mahlankeruu kannattaa.

Itse nautiskelin mahlaa ihan sellaisenaan janojuomana ja aamulla aion pyöräyttää mahlasta raikkaan heleänvihreän smoothien, johon ohje tässä:

Keväänvihreä mahlasmoothie
1                    avokado
pari oksaa      minttua
kourallinen   salaattia tai lehtikaalia
yhden            limenmehu
2 dl                koivunmahlaa
loraus            hunajaa
 
Halkaise avokado ja poista siemen. Kaavi avokadonliha kuoresta tehosekoittimeen. Lisää loput aineet ja surauta sileäksi smoothieksi. Nauti aamupalalla tai välipalana. 

Virkeitä kevätpäiviä!

toivoo Tiina Lehtonen